sunnuntai 14. tammikuuta 2018

Puoli vuotta!


Ei voi olla totta, meidän hääpäivään on tänään aikaa tasan puoli vuotta. Kuuden kuukauden kuluttua tähän aikaan olen parhaillaan kammattavana ja siirryn hetken päästä meikkaajan tuoliin. Ihmeen nopeasti ne päivät ja kuukaudet vain mennä vilistävät! Tässä vaiheessa on hyvä aika tehdä pieni katsaus siihen, mitä tähän mennessä on saatu hoidettua ja mitä kevään ja alkukesän aikana pitää vielä järjestellä.

Tähän mennessä on saatu varattua...

- Juhlapaikka ja kirkko
- Pitopalveu
- Valokuvaaja ja videokuvaaja 
- Häämatka
- Hotelli hääyöksi
- Morsiamen kampaus ja meikki

...ja muuten hoidettua:
 
- Häiden avustajat eli kaasot sekä bestman on valittu ja he ovat suostuneet tehtäviinsä
- Vihkipäivä päätetty
- Vihkisormuksen teetätysprosessi aloitettu
- Hääpuku ja sulhasen asu hankittu
- Morsiamen asusteet kasassa
- Kutsut suunniteltu ja painotalo kilpailutettu
- Häänettisivut luotu


Ja mitäs vielä pitäisi tehdä?

Alkuvuodesta:
- Kaasojen mekkojen hankkiminen (Kenties Love Me Do -messuilta?)
- Maistraatin varaaminen (Vihkiminen ulkona vai sisällä?)
- Toisen kaason ja anopin juhlakampauksen varaus
- Floristin etsintä ja varaus
- Kutsujen painatus
- Osoitteiden selvittäminen kutsuja varten
- Rokotusasioiden kysyminen terveysasemalta häämatkaa varten
- Paaaaaljon erilaisia askarteluita (Jee!) 

Maalis-huhtikuu:
- Hääauton varaaminen
- Esteiden tutkinta
- Ohjelman suunnittelua
- Kutsujen postitus
- Häävalssin harjoittelua
- Ensimmäinen kasvohoito (En ole koskaan eläissäni käynyt, joten nyt kyllä aion!)
- Tekeille soittolista iltabileisiin (yhdellä istumalla ei kuitenkaan tule ainuttakaan biisiä mieelen)
- Sulhasen kenkien hankkiminen
 
Toukokuu:
- Hääpuvun muutosten tekeminen
- Photobooth-seinän rakentaminen (hope so)
- Opastekylttien maalaaminen (ne on jo hankittu)
- Palaveri pitopalvelun kanssa ja menun lyöminen lukkoon
- Häitä ympäröivien öiden yöpymisten suunnitelu
- Istumajärjestyksen laatiminen (kun ilmoittautumiset on saatu)
- Sukunimen vaihtaminen (Miksi ihmeessä jo toukokuussa? Tästä lisää myöhemmin!)
- Toivebiisien ilmoittaminen bändille ja käytännön asioista sopiminen musiikkiasioiden suhteen
 
Kesäkuu:
- Kukkapalaveri asetelmien tekijän kanssa
- Palaveri kuvaajien kanssa ja potrettikuvauspaikkojen sopiminen
- Tapaaminen papin kanssa
- Kirkko-ohjelmien tekeminen
- Juomanhakureissu (todennäköisesti sellainen meilläkin tehdään)
- Vieraslahjojen tekeminen (jos sellaiset tulee)
- Vierasmäärän ilmoittaminen pitopalvelulle 3 vk ennen juhlia 
- Poliisille ilmoitus juhlien alkoholitarjoilusta

Heinäkuu:
- Viimeinen morsiamen kasvohoito
- Hääpuvun höyrytys ja hunnun silitys
- Koemeikki ja -kampaus
- Hääkynsien laitto
- Kirkkoharjoitus
- Itse tehtävien koristeiden viimeistely

Hääviikko: 
- Sokerointi
- Maistraattivihkiminen
- Juoksevien asioiden riipiminen läjään

Häitä edeltävänä päivänä:
- Luonnonkukkien keruu ja asetelmien tekeminen
- Juhlapaikan koristelu 
- Tallibaarin ja popcornbaarin koristelu
- Photoboothin pystytys
- Morsian yöksi kaason luokse ja sulhanen bestmanin kanssa isänsä tykö

 Hääpäivän aamuna:
- Opastekylttien vieminen
- Hääauton koristelu
- Popcornien valmistus 
- Kukkien vieminen kylmäsäilöstä pöytiin

...eli ihan SIKANA kaikkea. Ihan HULLUSTI muistettavia asioita. Tässä häähommassa ja to do -listoissa hupaisaa on se, että mitä lähemmäs juhlia mennään, sitä enemmän on tekemistä. Vaikka kuinka rastisi listalta tehtyjä asioita, niitä ilmaantuu vain koko ajan lisää jatkuvalla syötöllä. :D Oletteko huomanneet?

Mutta en valita, koska tykkään tästä suunnitteluajasta ihan hirmuisesti. Eipä ainakaan lopu tekeminen kesken ennen kesää!


P.S. Tänään on viimeinen päivä äänestää Vuoden Hääblogia. Jos et ole vielä antanut ääntäsi, tee se pikimmiten täällä! Always Yours -blogin löydät kategoriasta Vuoden Uusi Hääblogi 2018. :)

Kuvahaun tulos haulle we are getting married in 6 months
Kuva

keskiviikko 10. tammikuuta 2018

Kampaaja ja meikkaaja varattu


Alkuvuosi on ollut varsin tehokas hääasioiden suhteen, ja nyt on jälleen yksi varaus tehty. Sain tällä viikolla varattua hääkampauksen ja -meikin, ja olen siitä kovin iloinen!

Olen käynyt kampaajalla tasan neljä kertaa elämäni aikana: laitattamassa wanhojentanssikampauksen ja vuotta myöhemmin ylioppilaskampauksen, kerran leikkuuttamassa tukkani vuonna 2009 ja kerran otsatukkani vuosi sitten. Siinäpä tulikin lueteltua kaikki tämän naisen kampaamovierailut. Otsatukkani leikkaan itse, mutta latvat minulta saksii joko äiti tai R, ja homma on hoitunut hyvin niin.

Näiden tietojen perusteella on varmaan aika selvää, ettei minulla ole luottokampaajaa Jyväskylässä. Kun ryhdyin joskus syksyllä selailemaan paikkakunnan kampaamoita ja vertailemaan hintoja, tunsin eksyneeni aivan vieraalle maaperälle. Koska en osannut valita kymmenistä eri vaihtoehdoista sopivinta (en edes oikein tiennyt, miten valinnan olisi voinut tehdä), päätin luottaa toisen kaasoni suositukseen. Hän on jo vuosia käynyt Parturi-Kampaamo Minnassa Piialla huollattamassa tukkaansa, ja Piia teki aikoinaan myös hänen hääkampauksensa ja -meikkinsä. Koska molemmat olivat mielestäni kauniita, päätin minäkin uskoa häähiukseni ja naamani Piian käsiin. 

half-up-half-down-wedding-hairstyles-with-bridal-hair-accessories.jpg 600×453 piksel
Hääkampaukseni voisi olla jotain tällaista...     Kuva

Marssin Minnaan neljän aikaan maanantai-iltana, ja jo kymmenen minuutin kuluttua suunnitelmani oli mennyt ihan uusiksi. Liikeessä työskentelee kaksi kampaajaa ja yksi kosmetologi, mutta hääpäivänämme töissä on poikkeuksellisesti vain yksi kampaaja. Onnekseni hän on juuri Piia, ja varasin hänet saman tien koko aamupäiväksi. Hän ei kuitenkaan millään ehdi yksinään laittaa kaikkia neljää päätä, jotka kampausta tarvitsevat, eli minua, kahta kaasoani ja anoppiani. Lisäksi kuulin, ettei hän tee meikkijä enää ollenkaan.

Muutaman päivän pohdinnan ja selvittelyn, parin puhelinsoiton ja kaason kanssa tedyn kävelylenkin jälkeen päädyimme seuraavanlaiseen kombinaatioon: Minä menen hääkampaukseen Piialle, ja minun jälkeeni hänen käsittelyynsä pääsee toinen kaasoni. Toinen kaaso puolestaan yrittää saada ajan omalle luottokampaajalleen, joka on tällä hetkellä mammalomalla, mutta palailee ilmeisesti viikonlopputöihin kevään aikana. Kampauksen jälkeen siirryn meikkiin tien toisella puolella sijaitsevaan Kauneuskeskus Essiin, jota kampaamosta suositeltiin. Anoppini on vielä kampaajaton, mutta lupasin varata hänelle ajan kotikerrostalomme alakerrassa sijaitsevasta liikkeestä.

There are so many varieties of bridal hairstyles for long hair! Here are the latest looks with ravishing updos, downdos and half up, half down styles for curly, wavy, straight and black hair, as well as ideas on how t...
...tai jotain tällaista... Kuva

Varaustenteon yhteydessä piti alkaa miettimään sellaista asiaa kuin hääaamun aikataulua, joia en ollut tullut ajatelleeksi oikeastaan lainkaan. Olisihan se tietenkin ollut ihan fiksuja miettiä jo valmiiksi varaamaan mennessään, monenko aikaan palvelua haluaa käyttää − mutta minä ilmeisesti kuvittelin, että ajat sanellaan minulle liikkeestä. Aikaisempi kokemukseni kampauksen aikataulutuksesta kun on sellainen, että lähdin varaamaan wanhojentanssikampausta tasan vuotta aikaisemmin ja sain viimeisen jäljellä olevan ajan (klo 5 aamulla).

Aikataulun suunnittelu oli yllättävän vaikeaa. Koska varaisin kuvaukselle mielelläni melkein kaksi tuntia usean kuvauslokaation ja siirtymien takia, täytyy muu aamu aikatauluttaa sen mukaan. Tällainen rungosta muotoutui:

klo 07.30 Kampaus. Tähän on hyvä varata 2 tuntia aikaa.
klo 9.30 Meikki. Siirtyminen sinne hoituu suunnilleen 10 sekunnissa.
klo 10.30-11.15 Välipala ja pukeutuminen kaason luona (meillä kotona on ihan liikaa porukkaa pyörimässä)
klo 11.30 First look -kuvat ja potretit.
n. klo 13.15 Siirtyminen kirkolle.
klo 14.00 Kirkko.

Minua kuitenkin epäilyttää, että meille tulee silti kiire. Luulen aamun sisältyvän jossain kohti kuitenkin jotain säätöä ja unohtuneiden asioiden perässä juoksemista, ja siksi haluaisin oikeastaan varata laittautumisen ja kuvausten väliin vähän enemmän aikaa. Se tarkoittaa sitä, että kampauksen tekeminen pitäisi aloittaa jo klo 7... Minulle se tuskin on mikään ongelma, koska nukun luultavasti edellisenä yönä todella vähän jos ollenkaan. Pitää vain varmistaa, sopiiko aikainen aloitus myös kampaajalle.

18 Most Romantic Bridal Updos And Wedding Hairstyles ❤ See more: http://www.weddingforward.com/romantic-bridal-updos-wedding-hairstyles/
...tai kenties tällaista? Kuva

Miltäs aikataulu muuten teistä kuuostaa? Onko asiolle varattu aikaa liikaa, liian vähän vai sopivasti? :D

 

 

sunnuntai 7. tammikuuta 2018

Väsäilinpä häänettisivut


Eräs hyvä ystäväni ilmoitti uudenvuoden bileissä muuttavansa pois paikkakunnalta ja haluavansa ennen sitä osallistua hääaskarteluihin. Niinpä meille kokoontui eilen osa ystäväporukastani askartelutalkoisiin. Koska askarteluiltamat (Tai no, päiväsaikaan ne kyllä olivat. Askartelupäivämät?) tulivat vähän puskista, en ollut hankkinut valmiiksi oikeastaan mitään materiaaleja. Ostin kauppareissulla Prismasta rullan liitutaulutarraa, josta sitten leikkelimme etikettejä boolimukeja varten. Liimausoperaatiota emme vielä suorittaneet, koska haluan pestä purkit vielä kertaalleen ennen käyttöä. Teimme myös monogrammitarroja minun ja R:n häälogolla, ja niistä tuli tosi kivoja! Voisin esitellä ne vaikkapa ensi viikolla ihan omassa postauksessaan.

Saksiessamme kuuntelimme häämarsseja ja jutustelimme kaikenlaista muutakin juhlajärjestelyistä. Kaasoni kyseli, missä vaiheessa kutsut ovat −  enkä ollut ajatellut asiaa oikeastaan ollenkaan. Aloin miettiä, mitä meidän kutsuille tosiaan tällä hetkellä oikein kuuluu. Olen suunnitellut ne tietokoneella jo syksyllä, ja ne ovat periaatteessa  viimeistelyä vaille valmiit. Seuraavaksi pitäisi etsiä firma, jossa painatamme ne, sekä suunnitella kutsun mukaan tuleva hääinfo. Hyvänen aika, tässähän pitää käydä kohta hommiin!

Inspiraatio vallassa viimeistelin kutsun ja infon jo samana iltana. Ongelmasi muodostui infotiedon määrä, enkä saanut millään tungettua sitä kaikkea pieneen lappuseen ilman, että tekstistä tuli lukukelvottoman pientä. Kokeilin sommitella infoa kahdelle eri sivulle, mutta silloin iski pihiys. Kyllä kaksi korttia saa riittää (kutsu yhdellä ja info toisella kortilla), kolmannesta ei enää makseta.

Johonkin tietopaketti täytyisi silti saada häävieraiden nähtäville, tai he vielä hyvässä lykyssä eksyisivät matkalla kirkolta juhlapaikalle. Paras ratkaisu oli mielestäni rakentaa meille häänettisivut, ja niiden parissa eilinen ilta vierähtikin. En todellakaan ole mikään tekniikan ihmelapsi enkä ole koskaan aikaisemmin yksiäkään nettisivuja tehnyt, joten jouduin jatkuvasti kysymään apua R:ltä. Onneksi hän auttoi kärsivällisesti ja kehui myös lopputulosta. :D

Näkymä sivujen luontivaiheessa.

Sivuista tuli minusta kivannäköiset, sopivan informatiiviset ja helppokäyttöiset. En jaksanut perehtyä tarkemmin eri vaihtoehtoihin, vaan perustin sivut suoraan wix.com:in valmiiseen pohjaan, jota joku Facebookin hääryhmäläinen oli suositellut. Pohja oli ihan näppärä, ja siihen sai lisättyä omia kuvia, vaihdettua fontteja ja värejä ja tehtyä oikeastaan melkein kaiken muunkin uusiksi.



Ainoa iso miinus sivujen ulkoisessa olemuksessa on todella ärsyttävä mainospalkki, joka näkyy jatkuvasti sivun alalaidassa. Toinen mainos tököttää sivun oikeassa ylälaidassa. En ole vielä tähän mennessä keksinyt keinoa poistaa niitä näkyvistä, joten vinkkaa, jos tiedät konstin. 

Koska monet hääparit tuskailevat sen kanssa, miten lahjatoiveen kutsussa esittäisivät, voin paljastaa teille meidän tavan. Kirjoitin sen nettisivuille yksinkertaisesti näin: "Suurin ja tärkein lahja meille on se, että saavut paikalle ja saamme kaikki tärkeät ihmisemme juhlimaan kanssamme. Jos kuitenkin haluat muistaa meitä jotenkin, on toiveenamme rahalahja tilille, on toiveenamme rahalahja tilille xxxx. Jos mietit jotakin pakettiin laitettavaa, olemme perustaneet lahjalistan tänne ja koonneet sinne muutamia toiveita. Sisään pääset salasanalla xxxx, ja listalta voit sähköpostiosoitetta vastaan varata haluamasi lahjan. Myös lahjakortit ovat tervetulleita." R:n mielestä tämä muotoilu oli hyvä, joten se saa välttää. Mielestäni toiveet on hyvä kertoa, koska väki kuitenkin haluaa antaa lahjoja, vaikkei välttämättä tarvitsisikaan. Minäkin annan aina häihin mennessäni lahjan, koska haluan, en siksi että on pakko.



Toivetekstissä olevasta linkistä avautuu uusi ikkuna lahjalistaan, jonka loin sivulle lahjalista.net. Palvelu on ilmainen, erittäin helppokäyttöinen ja selkeä. Sivun oma hakutoiminto löysi automaattisesti nimen perusteella linkin kaikkiin testimielessä asettamiini lahjatoiveisiin, kuten esim. niihin Arabian lautasiin, joita meiltä jo löytyy kaapista muutama kappale. Kätevää! Ennen kutsujen lähettämistä pitää vain muistaa tehdä lista valmiiksi.

Wix:in sivuille olisi pystynyt myös laatimaan ilmoittautumislomakkeen, jonka kautta hääilmoittautumiset voisi hoitaa. Totesin kuitenkin, että A) kaikki vieraamme eivät kuitenkaan osaa mennä häänettisivuille saatikka ilmoittautua englanninkielisen lomakkeen kautta ja B) on kiva olla kaikkiin kutsuttuihin yhteydessä jollakin tavalla henkilökohtaisesti. Ilmoittautumislomake kun tuntuisi minusta jotenkin persoonattomalta. Laitoimmekin siis ilmoittautumisohjeeseen sekä meidän molempien puhelinnumerot että sähköpostiosoitteet. Kutsujen lähdettyä matkaan on kiva alkaa odotella soittoja ja viestejä! Luulen, että ainakin osa ihmisistä haluaa soittaa, mikä on aina mukavaa.

Oletteko te muut tehneet häänettisivuja? Vai saatteko kaiken tarvittavan infon sopimaan kutsuihin?




keskiviikko 3. tammikuuta 2018

Vihkisormuksen teettäminen

Kirjoittelin jo viime keväänä, että olen haaveillut teettäväni vihkisormuksen. Ajattelin silti käydä katsastamassa myös valmismallistojen tarjonnan, jos sieltä sattuisikin löytymään jotain mielenkiintoista. Kiersin melkein kaikki Jyväskylän korukaupat, kokeilin erilaisia sormuksia ja pohdiskelin asiaa. Tutustuin valikoimiin myös kaksilla häämessuilla, joilla vierailin. Vaikka näin ja testasin paljon kauniita sormuksia, ei mikään niistä sykähdyttänyt tarpeeksi. Kun kerroin haluavani näyttävän vihkin, nosteltiin tiskien alta esiin lavoittain sormuksia, joissa oli leveä runko ja masiiviset timantit. En kuitenkaan halunnut mitään sen tyylistä, vaan ihan erilaista näyttävyyttä. Aika nopeasti tulin siihen lopputulokseen, että sormuksen teetättäminen olisi minulle paras vaihtoehto.

Kuva
Minulla oli melko tarkka visio siitä, mitä olin hakemassa, ja selitykseni tueksi muutama ideakuva. Minua hippasen jännitti ottaa yhteyttä kultaseppään, koska en oikein tiennyt, olisiko haluamanilainen sormus edes mahdollista toteuttaa. Ja jos olisi, olisiko hinta sellainen, mikä pystyisimme maksamaan.

Jyväskylässä toimii muutama liike, joissa suunnitellaan asiakkaille uniikkeja koruja. Mukaani kultaseppävisiitille otin perinnöksi saamani mummon vanhat kultasormukset, jotka äitini toivoo minun hyödyntävän vihkisormuksen valmistuksessa. Ajatus sormusten uusiokäytöstä on mielestäni hieno niin tunteellisista kuin ekologisistakin syistä, joten minulle oli aikamoinen pettymys kuulla, ettei jyväskyläläinen seppä käytä lainkaan asiakkaan omia materiaaleja. Kun sormukselle laskettu hinta oli vielä meille aivan liian suolainen, käänsin reippaasti katseeni kohti Kuopiota.

Mummoni jykevät sormukset.
Tapasin viime tammikuussa Suomen häämessuilla erään oikein mukavan kuopiolaisen koruntekijän, jolle jo silloin juttelin sormusideastani. Hän jäi minulle mieleen positiivisena tuttavuutena, joten otin seuraavaksi yhteyttä häneen. Hänen mukaansa sormuksia suunnitellaan paljonkin etänä sähköpostin, puhelimen ja postin avustuksella, eikä asiakasta ole välttämätöntä  tavata fyysisesti ollenkaan, mikäli se on etäisyyden vuoksi vaikeaa. Välimatka mieleiseen palveluntarjoajaan ei siis ole este, eikä edes hidaste. Tämä seppä käyttää mieluusti materiaalina mummoni sormuksia, koska ne on valmistusaikaan vuonna 1934 ja -35 tehty kunnollisista ja laadukkaista aineista. Kun alustava hintakin saatiin meille sopivaksi, aloin olla jo aika innoissani.

Lyhyen puhelinkeskustelun jälkeen lähetin sähköpostitse Kuopioon mallikuvat sekä itse piirtämäni hahmotelman. Ensimmäisenä sain paluupostissa kolme piirrettyä väriluonnosta, joista seppä kysyi mielipiteitäni ja mahdollisia muutosehdotuksia. Kun näin päässäni olleen ajatuksen piirrettynä, totesin heti, etteivät muutamat ideoistani toimi. Mallia muokataankin niin pitkään, että olen siihen täysin tyytyväinen.

Ennen uutta vuotta sain sormukselle hinta-arvion, ja se on mielestäni varsin kohtuullinen. Ainakin se on kaksi kertaa edullisempi kuin ensimmäisestä liikkeestä saamani tarjous, eli kannatti kysellä useammasta paikasta! Sain myös esimerkkilistan ja hintatiedot jalokivistä, joita sormuksen tekemiseen voisi käyttää. Saan itse valita, mitkä niistä haluan ottaa. Timantit ovat huomattavasti arvokkaampia kuin safiirit ja rubiinit, mutta sormukseen voi halutessaan sisällyttää useampiakin eri kiviä. Voi siis olla, että valitsen näyttävimmäksi kiveksi timantin ja pienemmiksi kiviksi jotakin muuta. Kirjoittelen sormuksesta lisää sitten, kun valmistus on vähän pidemmällä!

Kuva
Monet morsiamet sanovat, että häiden jälkeen ainoat konkreettiset juhlapäivästä muistuttavat asiat ovat juuri valokuvat ja sormus. Tällä kirjoituksella halusin rohkaista niitä lukijoita, jotka ovat pohtineet sormuksen tai muun korun teettämistä, mutta homma on tuntunut pelottavalta tai alkanut kangerrellen. Kannattaa vain rohkeasti nostaa pää pystyyn ja jatkaa etsintöjä, koska ei tästä maasta kultaseppiä puutu. Kullakin heistä on oma tyylinsä ja näkemyksensa, ja sinä voit etsiä hänet, jonka visio (tai vaikka budjetti) kohtaa omasi. Teetetyt sormukset ovat usein ihan samaa hintatasoa − elleivät edullisempiakin − kuin valmismallistojen sormukset. Häämessut ovat esimerkiksi todella hyvä paikka löytää osaavia tekijöitä, ja heti tammikuussahan on jo muutamat messut tuloillaan. :)

maanantai 1. tammikuuta 2018

Vuosi 2018 on täällä!

Niin se vain koitti lopulta vuosi 2018, meidän häävuosi. Tänä vuonna me mennään naimisiin! Tämän vuoden heinäkuussa! Toisin sanoen noin puolen vuoden kuluttua, eli suunnilleen ihan kohta. Kun kävimme katsomassa mahdollisia hääpaikkoja syksyllä 2016, tuntui melkein kahden vuoden päästä koittava, kauan haaveissa siinnellyt juhla vielä erittäin kaukaiselta. Mutta eipäs tunnu enää, vaan nyt alkaa jo pikkuhiljaa kihelmöidä vatsanpohjassa. Pitäisikö sitä to do -listaa ruveta oikeasti vilkuilemaan hieman ahkerammin? Ehkäpä.

Vaikka välillä tuntuu, että tehtävälistalta ei ole ruksittu vielä juuri mitään, olemme kuitenkin saaneet hoidettua kuntoon melkein kaikki tärkeimmät varaukset ja ehtineet suunnitella ja valmistella myös yksityiskohtia. Kun alkaa miettiä, ei oikein edes muista, mitä kaikkea sitä onkaan tullut puuhailtua. Vuosi on kuitenkin yllättävän pitkä aika. Muistojen verestämiseksi kokosin tähän postaukseen makupaloina luetuimmat tekstit jokaiselta kuluneen vuoden kuukaudelta. Tällaista on siis muiden muassa sisältynyt tähän vuoteen hääsuunnittelun saralta.

Tammikuu

Tammikuussa olin vasta aloittanut bloggailun ja kirjoittelin niistä asioista, joita siihen mennessä olimme saaneet tehtyä (Ja niitähän ei vielä silloin montaa ollutkaan!). Suurimmat siihen mennessä otetut askeleet olivat hääpäivän päättäminen ja juhlapaikan valinta. Jyväskylässä ja lähialueilla on useita potentiaalisia hääpaikkoja, ja siihen oikeaan päätyminen vaatikin jonkin verran pohdintaa sekä plusmiinus-listan laatimista parhaiden kandidaattien välillä. Päädyimme lopulta Tuomiston tilaan, ja varausmaksulaskun hääpaikasta pitäisi itse asiassa kolahtaa postilaatikkoon ihan lähiaikoina.

Hääpaikkamme, vanhasta navetasta juhlatilaksi muuntautunut Tumiston tila.

Helmikuu

Helmikuussa oli aika pyytää kunniatehtäviinsä kaasoiksi kaksi ihanaista naista. Valmistelin kummallekin heistä oman pienen kaasonkosintayllätyksen, joista tarkempia kuvia sekä ohjeita  vastaavien tekemiseen voi käydä lukemassa omista postauksistaan. Toisen kaason yllätin ennen yhteistä kaveriporukan illanviettoa pilttipurkista löytyvillä suklailla ja pienellä viestillä, toista kosaisin saunan lämmitessä saunajuoman merkeissä. Ja molemmat suostuivat, ihan huippua!

Helmikuussa en enää malttanut pysytellä poissa mekkoliikkeistä, joten kävimme vasta pestinsä saaneiden kaasojen kanssa ensimmäisillä hääpukusovituksilla.

 

Maaliskuu

Maaliskuussa keskustelua herätti tekstialoitukseni 'Tilaisitko hääpukusi netistä?'. Olin vieraillut kotipaikkakuntaani lähimpänä sijaitsevassa juhlapukuja myyvässä liikkeessä ja jutellut myyjän kanssa siitä, miksi he joutuvat lopettamaan hääpukujen myynnin kokonaan. Ulkomaisista nettikaupoista tilaaminen ja etenkin niin sanotut "kiinakaupat" uhkaavat kivijalkaliikkeitä ja kotimaisia toimijoita aika rankasti, joten halusin tuoda tämän tärkeän aiheen esiin.

Maaliskuussaesittelin myös täällä hääkuvaajamme, jyväskyläläisen Taavi Höltän otoksia. Valokuvat ovat minulle todella tärkeitä, joten halusimme valita kuvajaan tarkkaan. Taavin selkeä tyyli iski sekä minuun että R:ään, joten teimme kuvaussopimuksen hänen kanssaan. Taavi tekee töitä myös ulkopaikkakunnilla, joten tässäpä hyvä vinkki vielä kuvaajaa etsiville pareille.

Kuva: Taavi Hölttä

Huhtikuu

Kevään korvalla minulle iskee yleensä matkakuume. Viime keväänä taltutin kuumeilua kertomalla opasvuosien aikana koluamistani ja hyviksi häämatkakohteiksi toteamistani paikoista postaussarjassa 'Matkaoppaan vinkit honeymoonille'.  Sarjassa on tähän mennessä esitelty muutamia Thaimaan kohteita, Kroatia, Rooma ja pieni pala Arabiemiratteja. Tulossa on vielä ainakin muutama paikka Kreikasta sekä Kuala Lumpur. Ensimmäisen osan pääset lukemaan täältä ja muut matkapostaukset matkavinkit-tunnisteen takaa.

Plitvicen kansallispuisto Kroatiassa on luultavasti kaunein paikka, jossa olen koskaan käynyt.

Toukokuu

Tässä postauksessa on pohdiskelin, mitä jatkuvaa suosiota nauttivan karkkibuffan tilalle voisi keksiä. Vaikka kuinka olenkin karkkirohmu, en halua häihimme kyseistä ihanuutta, vaan sen sijaan jonkin toisenlaisen herkuttelupisteen. Tuolloin virisi idea popcornbaarista, johon suunnittelemiani antimia ryhdyin myöhemmin testaamaan

popcorn bar for country rustic themed wedding ideas:
Kuva
Kesäkuu

Juhannuksen jälkeisenä perjantaina pääsimme juhlistamaan R:n veljen ja hänen pitkäaikaisen tyttöystävänsä astumista avioon. Häät olivat hyvin erikoiset, eikä vähiten siksi, että ne olivat arkipäivänä. Nämä juhlat innostivat minut kirjoittamaan siitä, mikä oikeastaan tekee häistä persoonalliset ja onko olemassa oikeita tai vääriä tapoja järjestää hääjuhlia. Lue koko postaus täältä!

Koska luonnonkukat olivat kesäkuussa kukkeimmillaan, harjoittelin hieman asetelmien tekemistä niistä. Budjettisyistä juhlapaikkamme koristellaan kokonaan luonnonkukin, joten hommaa oli syytäkin vähän treenata.



Heinäkuu

Keskikesän taituttua heinäkuuksi hääpuvun metsästysprojektini oli edelleen kesken, vaikka etsintä oli aloitettu jo helmikuussa (jep, tiedän olleeni ajoissa). Tallinnassa käydessäni läksin ison seurueeni kanssa hääpukuostoksille ja kiersin kolme liikettä. Valitettavasti koot olivat meikäläiselle aivan liian pieniä, ja minulle meinasi iskeä painokriisi. Onneksi vain meinasi, ja totesin Tallinnan liikkeissä myytävien mekkojen olevan suunniteltu hoikkaan eestiläiseen tyyliin eikä minun kaenuulaeselle leväperälleni (enkä tosiaan tarkoita, etteivät kainuulaiset voisi olla siroja).

Kesän hommia olivat lisäksi hääbändin valitseminen ja siviilivihkimisen ideoiminen.



Elokuu

Hieman pitkälle venähtänyt (melkein vuoden päähän, hups) kihlakuvaus saatiin säiden vihdoin ja viimein salliessa järjestymään elokuussa. Valmiita kuvia pääsimme ihailemaan heti parin päivän kuluttua. Aluksi suhtautumiseni niihin ja etenkiin omiin ilmeisiini oli todella kriittinen, mutta vähän aikaa makusteltuani aloin kuitenkin pitää kuvista. Otosten parhaimmiston ja omat suosikkini pääset näkemään täältä.

Kuun lopussa körötin toisen kaasoni kanssa Lahteen, ja mikäs muukaan sieltä tarttui mukaan kuin hääpuku. Ja voi että miten hieno se on!



Syyskuu

Koska lähes kaikki nykyhäissä hyödynnettävät ideat ovat käytettyjä ja jostain muualta poimittuja, olin hirmu ylpeä (siis sillai leikisti ylpeä) keksiessäni meidän juhliimme jotain pientä ihan itse omasta päästäni. Tämä pieni juttu oli vieraskirja, jonka tein vanhasta tietosanopuksesta. Sen sisään voimme jemmata häiden vieraskirjalappuset. Ne on itse asiassa jo suunniteltu, ja kirjoitan niistä tarkempaa esittelyä blogiin hieman myöhemmin.

Syyskuussa varasimme myös häämatkan. Reissua suunniteltiin pitkään ja hartaasti, ja klikkailtuamme varaukset kuntoon kupliva innostus valtasi huushollimme asukkaat moneksi päiväksi. Matkaan lähdemme heti juhlien jälkeisenä keskiviikkona. Afrikka: täältä tullaan, woop woop!



Lokakuu

Pääsin ilokseni sukeltamaan syksyn Love Me Do -messuille reportterin roolissa, ja antoisan päivän aikana napsinkin melkoisen määrän kuvia. Lokakuun postauksista suosituin olikin kuvatulva messupäivältä. Jos sinulta jäi tuo postaus lukematta, käy tsekkaamassa parhaat ideat ja kauneimmat kattaukset täältä.

DIY-projektini paperinen hääkimppu valmistui sekin lopulta, muutaman viikon ahkeran ahertamisen, leikkaamisen, liimaamisen ja taittelun jälkeen.

Yksi Love Me Do -messujen kattauskisan kauniista hääkattauksista.

Marraskuu

Pikkutyttönä ajattelin hunnun ehdottomasti kuuluvan morsiamen asustukseen. Onnekseni hunnut ovatkin jälleen muodissa nyt, kun olen itse menossa naimisiin. Hääpäivänä tulen kantamaan pitkää pitsireunaista huntua, jonka esittelin täällä. En tiedä, mikä siinä oikein on, mutta hunnussa on minusta mystisellä tavalla jotakin todella viehkeää!



Joulukuu

6.12. juhlistettiin Suomen satavuotista itsenäisyystaivalta, ja meilläkin oli kaveriporukan kanssa omat itsenäisyyspäiväpirskeet. Noista juhlista opin yllättävän monta asiaa, jotka painoin mieleen hääpäivää ajatellen. Esimerkiksi sen, että aikataulusuunnitelmat saattavat heittää helposti häränpyllyä, jos hääaamun ja -päivän tapahtumat on ohjelmoitu liian tiukasti.

Joulupuuhien lomassa askartelin kaasoillekin ihan pienet lahjat, joita kutsun kaasohenkareiksi. Pikku muistamiset otettiin vastaan ilolla, ja tässä kuussa olisikin tarkoitus tilata henkareihin roikkumaan kaasojen juhlamekot. Siitä lisää sitten, kun puvut on saatu kotiutettua.



Näiden muisteloiden myötä haluan toivottaa erittäin hyvää alkanutta vuotta kaikille lukijoille!
Hyvää häävuotta meille, jotka tänä vuonna juhlistamme rakkauttamme, ja hyvää vuotta myös teille 2019 häitänne juhliville  se koittaa pikemmin kuin uskottekaan, ja nyt voittekin sanoa menevänne naimisiin jo ensi vuonna! ;)



torstai 28. joulukuuta 2017

Ratkaisu kynsipulmaan


Joulu tuli ja meni, ja ihana se olikin. Vietimme aaton vanhempieni luona Kainuun lumimaassa, jossa puut olivat huurteessa ja kaikkialla puolen metrin hanget. Maisema oli todella kaunis ja jouluinen! Joulupyhien jälkeinen päivä eli eilinen oli sekin mukava, kun huomasin aamulla saaneeni blogin kommenttikenttään postia Love Me Do:lta: Always Yours oli nimetty Vuoden Uusi Hääblogi 2018 -kisan finaaliin! Olen siitä todella iloinen, ja kiitos kuuluu kaikille nimeäjille. :) Nyt on vuorossa äänestys, jonka päätteeksi kruunataan Vuoden Hääblogi - ja Vuoden Uusi Hääblogi -kategorioiden voittajat  Love Me Do -messuilla Helsingissä 21.1.2018. Jos tämä blogi on suosikkisi, anna ihmeessä äänesi täällä täällä!


Eilen kotiin päästyäni ihastelin vielä kertaalleen läpi joulupukin tuomiset. Aattoiltaan mennessä kuusen juureen oli nimittäin kertynyt aika kasa paketteja, ja minäkin sain niistä muutaman. R:n antama lahjasta paljastui yllätyksekseni ratkaisu kynsiongelmaan, josta marisin tässä postauksessa. Silloin mietiskelin, kuinka ihmeessä saan hääpäivään mennessä siistittyä jatkuvasti katkeilevat ja lohkeilevat kynteni, kun en raaski satsata rahaa kynsienlaittoon ammattilaisella. Armas mieheni oli ilmeisesti kuunnellut jorinoitani ja valitteluani, koska joulupaketti sisälsi lahjakortin rakennekynsien laittoon hääpäivää varten. Oujee! Saan sittenkin kauniit kynnet, eikä minun tarvitse yrittää liimailla koristetimantteja itse lakkaamieni kynsien päälle tai koittaa pelastaa tilannetta kynsitarroilla. Kiitos muru! <3


Myyjä oli kertonut R:lle, että liuskoittuville kynsille rakennekynnet ovat parempi vaihtoehto kuin geelikynnet. Vaikka rakennekynnet ovat kuulemma hieman kalliimmat, pysyvät ne varmemmin hyvinä ja paikoillaan. Täytynee käydä laitattamassa kädet kuntoon jo ajoissa, että ehdin tottua uusiin omituisiin jatkeisiin sormien päissä ennen varsinaista juhlapäivää. Olen siinä uskossa, että kynsien pitäisi pysyä kohtuullisen hyvinä noin kuukauden verran (ellen sitten onnistu saamaan niitä irti sitä ennen), eli näin ollen saan nauttia laitetuista kynsistä myös häämatkalla ja vielä vähän aikaa sieltä palattuanikin.


Suosituimpia hääkynsimalleja kuuluu olevan klassinen ranskalainen manikyyri. Minä haluaisin ehkäpä liukuvärjätyn manikyyrin ja sekaan hieman blingiä, jolloin kynnet voisivat näyttää vaikkapa tältä: 

Discover and share the most beautiful images from around the world
Kuva
Kuvahaun tulos haulle french manicure wedding
Kuva
Kuvahaun tulos haulle french manicure wedding
Kuva
Вариации_на_тему_французского
Kuva
Ehdin jossain vaiheessa jo suunnitella kaasojen palkkaamista kynnenlakkaajiksi juhlapäivää edeltävänä iltana, mutta taidankin jättää sen väliin. Ihanaa päästä hemmoteltavaksi ennen häitä!

perjantai 22. joulukuuta 2017

Kaasohenkarit ja syötävä joululahja


Olen luvannut ostaa ihanille kaasoilleni lahjaksi mekot hääpäiväämme varten. Tytöt ihastuivat samaan mekkomaliin, ja minä kihertelin tyytyväisenä, kun mekot ovat sitten keskenään samanlaiset. Puvut ostetaan jossain vaiheessa vuodenvaihteen jälkeen, ja kerron niistä sitten lisää. Kaunis mekko ansaitsee kuitenkin seurakseen kauniin vaateripustimen, joten näpertelin jouluaskarteluinnostuksissani kummallekin kaasolle lahjaksi nimikoidut henkarit. Meillä ei ole ollut tapana vaihtaa kavereiden kanssa lahjoja jouluaikaan, mutta tällä kertaa halusin antaa heille pienet muistamiset. Alunperin bongasin idean henkareiden koristelusta tästä blogista, mutta inspiraatiokuvia löytyy myös muualta.


Valkoisiin puuhenkareihin törmäsin jo aiemmin syksyllä Biltemassa etsiessäni kuumaliimapyssyä, ja viiden henkarin setti maksoi muistaakseni vitosen. Nimet leikkasin tulostetun ja paperista saksitun "muotin" avulla glitterpaperista, jota minulla oli valmiina kaappieni kätköissä. Mielestäni lopputuloksesta tuli aika kiva! Katsotaan, josko söpöt henkarit mekkojen kera sattuisivat ikuistumaan hääpäivänä johonkin valokuvaankin.


Kaveriksi pakettiin laitoin kourallisen kotitekoista lakritsitoffeeta, jota tein työpaikan glögihetken ruokalahjanvaihtoon. Keittelin kerralla isomman satsin ja ripottelin toffeita lisukkeiksi muihinkin lahjoihin. Syötävät lahjat ovat siitä hyviä, ettei kenenkään nurkkiin jää vahingossakaan pyörimään mitään epätoivottua tavaraa. Ja kukapa nyt ei tykkäisi syömisestä. :D Saaja todennäköisesti myös ilahtuu siitä, että lahjan antaja on nähnyt vaivaa muistamisen eteen.


Kaasot saivat pakettinsa eilen. Toisen kotona piipahdin vaihtamassa kuulumisia ja maistamassa juuri uunista tulleita karjalanpiirakoita, tämä kaaso kun on melkoinen leipuri. Jatkoin tonttuilua polkemalla toisen kaason kotikulmille puoli kymmenen aikaan illalla, kun säleverhot oli varmasti jo suljettu ja pariskunta hiljalleen käymässä yöpuulle. Oli aika veikeä olo, kun hipsin hiljaa oven taakse, jätin pakettini näkyvälle paikalle keskelle etukuistia ja kirmasin karkuun. Kuulin, että oli ollut aika jännää löytää aamulla tontun tervehdys oven takaa.


Tässä vielä reseptini herkulliseen toffeeseen. Se on ollut kirjoitettuna reseptiarkistooni jo vuosikaudet, joten en edes muista, mistä olen sen alun perin saanut. Teen toffeeta yleensä puoli annosta kerrallaan, jolloin keittäminen kestää puolisen tuntia. Tähän satsiin sekoitin lisäksi reilun ruokalusikallisen Utterkramin raakalakritsijauhetta, joka antoi toffeelle ihanan, vienon lakritsin maun.

5 dl sokeria
5 dl kermaa
0,5 dl tummaa siirappia
2 tl vaniliinisokeria
50 g margariinia

Sekoita kerma ja sokeri kattilassa ja kuumenna seos kiehuvaksi. Lisää siirappi ja keitä noin tunti. Sekoittele usein, koska seos palaa herkästi pohjaan. Kun kylmään veteen tiputettu tippa toffeeta jähmettyy heti pisaraksi eikä leviä lasiin, on keitos valmista. Lisää margariini ja vaniliinisokeri sekä halutessasi muut mausteet (kuten kaneli, piparimurut, kuivatut karpalot tai lakritsijauhe) ja kaada uunivuokaan öljyllä sivellyn leivipaperin päälle. Anna jähmettyä viileässä, paloittele ja pakkaa.


 Hyvää ja iloista joulua kaikille! :)