maanantai 19. helmikuuta 2018

Häähuumaa Hotelli Havenissa


Viime lauantaina minulla oli aikamoisen aktiivinen päivä. Aloitin aamuni Jyväskylän häämessuilla klo 10, ja messuista kerron heti seuraavassa postuksessa kuvien kera. Ehdin sukkuloida Paviljongilla vain reilun tunnin ennen kuin oli aika juosta kiireen vilkkaa bussille. Matka kävi kohti pääkaupunkia ja Hotelli Havenia, jossa järjestettiin häätapahtuma Wedding Made in Haven.


Bussiaikataulusta johtuen pyyhälsin paikalle tyylikkäästi vartin myöhässä. Menossa oli yhteistyökumppaneiden esittelyt ja lyhyet haastattelut, joiden aikana saimme siemailla Bollingerin shampanjaa. Pikapuoliin pääsimme herkuttelemaan ensin suolaisilla pikkuannoksilla ja sen jälkeen hyökkäämään todella näyttävän ja herkullisen jälkiruokabuffetin kimppuun. Oi nam! Laskujeni mukaan maisteltavana oli viittä erilaista kakkua, neljää sorttia macaronseja ja kahta makua itse tehtyä vaahtomakeisia. Kaikkea piti toki vähän santsatakin, joten jälkeenpäin olo oli kunnolla tönkkösokeroitu. Lempparikseni kruunasin maitosuklaa-karamellimoussekakun, joka suli ihanasti suuhun.


Havenin tilat ovat jo valmiiksi komeat, mutta lisäbonuksena oli kahteen huoneeseen vielä toteutettu Hää- ja juhlasuunnittelutoimisto Divinen toimesta kaksi näyttävää esimerkkihääkattausta. Divinen Pertti Huhtilainen oli koko tapahtuman ajan vieraiden jututettavissa, samoin kuin kaikki muutkin yhteistyökumppanit Katri Niskanen, Turo Tailor, Lumoava, Atelier Torbjörn Tillander, matkatoimisto Mr Travel, valokuvaaja Oka Morikawa ja Kämp Spa. Span pisteellä thaihierojat antoivat ihania mini-hartiahierontoja, ja heidän kanssaan pääsin kertailemaan (lähes olemattomia) thai-kielen taitojani. Voi että teki hieronta kutaa! Tekisi hyvää varmasti myös hääviikolla tai häiden jälkeen. Iltaa säesti vienoilla sulosoinnuilla harpisti Anni Kuusinen. Harppu on hieno soitin ja sopii mielestäni hyvin hääjuhliin. En ehkä osaisi kuvitella sitä omiin navettahäihimme, mutta hotelliin tai ravintolaan kyllä.


Kahdesti tapahtuman aikana pidettiin salonkinäytös, jossa oli esillä Katri Niskasen ja Turon suunnittelemia pukuja. Minusta oli hauskaa, että muotinäytös onnistuttiin toteuttamaan niin hyvin sokkeloisessa tilassa: mallit kulkivat mustilla, pitkillä matoilla merkattuja käytäviä pitkin huoneesta toiseen niin, että jokaisella oli mahdollisuus paikasta riippumatta päästä ihailemaan asuja lähietäisyydeltä. Mekot olivat kaikki valkoisia ja näyttivät todella ylellisiltä. Miesten puvuissa oli väriä vähän runsaammin, koska mukana oli mustan ja harmaan lisäksi ainakin sinistä ja violettia. Mallien kantamat kimput ja vieheet sekä tapahtuman näyttävät kukka-asetelmat olivat La Reinen käsialaa.


Hienojen salien jälkeen olin varsin utelias näkemään Havenin hotellihuoneet. Työntekijät vetivät koko tapahtuman ajan pienissä ryhmissä esittelykierroksia, joiden aikana pääsi katsomaan kolmea erilaista huonetyyppiä livenä. Jos muistan oikein, huoneet olivat grand deluxe, grand deluxe harbour seaview ja Town square suite. Yksi kanssani samassa ryhmässä ollut morsian mietiskeli, että merinäköalahuoneesta saisi upeita kuvia hääamuna, jos valokuvaaja tulisi ikuistamaan jo laittautumisvaihetta. Minustakin jo ensimmäiset huoneet olivat todella hienoja ja tyylikkäästi sisustettuja, mutta myönnettäköön, että sviitti oli aivan omaa luokkaansa. Sellaisessa olisi ihan mahtavaa päästä joskus yöpymään! 

Merinäköalahuoneista maisemia kelpaa katsella.
Sviittiin oli luotu Katri Niskasen ja Turo Tailorin vaatteilla ja asusteilla hääpäivän jälkeisen aamun tunnelmaa.


Tapahtumasta jäi kaikkinensa tosi hyvät fiilikset. Henkilökunta hotellinjohtajasta lähtien oli todella mukavaa, ja tarjoilut olivat erinomaiset. Tunnelma oli messuihin verrattuna intiimimpi, kun tilat olivat pienemmät ja yhteistyökumppaneita sekä vieraita huomattavasti vähemmän. Toivottavasti samantyyppisiä juttuja järjestetetään jatkossakin, sillä tämä oli oivallinen kurkistusikkuna Hotelli Haveniin ja antoisa kokemus etenkin helsinkiläisille häitään suunnitteleville pareille.


keskiviikko 14. helmikuuta 2018

Vaimomekko

Kuva
Tässä häätohinan lomassa oppii kaikenlaista uutta ja kummallista. Hyvänä esimerkkinä toimii vaimomekko, josta en vielä muutama vuosi sitten ollut koskaan kuullutkaan. Tunnetteko termin? Vaimomekolla tarkoitetaan valkoista mekkoa, jota morsian käyttää ensimmäisenä päivänään häiden jälkeen, eli ensimmäisenä päivänään vaimona. Samaa mekkoa voi sen jälkeen pitää myös häämatkalla.

Jep, menee kyllä jo vähän häähömpötyksen puolelle. Ensimmäisen kerran asiasta kuullessani taisin jopa hieman naurahtaa ääneen. Mutta sitten ystäväni meni naimisiin ja saapui seuraavana iltapäivänä paikalle yllään kaunis, yksinkertainen, valkoinen mekko, ja huomasin symboliikan miellyttävän minua. Kun ystäväni äiti ihmetteli tyttärensä valintaa (hän ei yleensä harrasta valkoisia vaatteita eikä sentyyppisiä mekkoja), R heitti, että täytyyhän tuoreen vaimon sulautua keittiön kodinkoneisiin... :'D

Sittemmin olen nähnyt Facebookin hääkirppisryhmissä morsianten etsiskelevän vaimomekkoja. Ajatus jäi kytemään myös omaan päähäni, ja minun alkoi tehdä mieli moista mekkoa, olipa se sitten turhake tai ei. En kuitenkaan halunnut satsata siihen rahallisesti kovin paljon, joten lähdin pari viikkoa sitten kiertelemään kirppareita valkoisten helmojen toivossa. Ehdin ensimmäiselle kirpputorille ja ensimmäiseen välikköön ja jackpot. Siinä se odotti, H&M:n valkoinen kesämekko ja vieläpä juuri oikeaa kokoa. Koska hinta ei tosiaan päätä huimannut, nappasin mekon matkaani ja hyppelehdin iloisesti sovituskopin ja kassan kautta kotiin.

Illan hämärissä otettu kuva = todella laadukasta jälkeä.

Toivotaan nyt sitten, että häiden jälkeisenä sunnuntaina olisi sen verran lämpöistä, että pääsisin mekkoani pitämään! Lähdemme häämatkalle heti häiden jälkeisellä viikolla, ja aion todellakin pakata koltun mukaan matkalaukkuun ja hummailla se päälläni Mauritiuksella altaan reunalla. Mekko on samaa mallia, josta minulla on kaapissa myös kovassa käytössä ollut värikäs versio. Koska käytän muutenkin valkoisia vaatteita, voin hyvin pitää vaimomekkoani tulevaisuudessa ihan tavallisena kesämekkona (Jos vain sääret ovat saaneet yhtään päivetystä. Muuten valkoinen näyttää aika päälläni aika... valkoiselta.). Kirppareilta löytää kyllä vaikka mitä! 

 

perjantai 9. helmikuuta 2018

DIY: Pahvikirjaimet


Jo syksyllä pohdiskelin hääpaikkamme visuaalista ilmettä ja koristeita, joita voisimme siellä käyttää. Kun bongasin roskakatoksemme (vitsit mikä dyykkari olenkaan) Pahvi-Paavosta sopivaa materiaalia, päätin toteuttaa monissa hää- ja sisustusblogeissa useasti näkyneen koristeen. Viime aikoina olohuoneemme lattialla onkin makoillut pahvikasan lisäksi sakset, kyniä, viivottimia ja runsaanpuoleisesti pahvista leikkuujätettä.  Tekeillä on ollut pahvikirjaimia, ja nyt ne ovat valmiit!


Kirjainten valmistukseen tarvitaan paperinen malli, jonka avulla pahvista leikataan kolmiulotteiseen kirjaimeen tarvittavat palaset eli etuosa, takaosa ja sivut. Sen jälkeen osat liitetään yhteen. BAR-kirjaimissa käytin liittämiseen teippiä, ja jäljestä tuli suorastaan ruma. Sen takia tekeleet lojuivat hieman keskeneräisinä siivouskomerossamme pitkän aikaa. En millään jaksanut tehdä enää uusia, joten pelastin tilanteen ilmastointiteippikuorrutuksella. Hopeahan on yksi teemaväreistämme, joten kirjaimet saavat kelvata näin. :D Ne tulevat koristamaan tallibaariamme, jossa on aika hämärää, joten hieman epäsiisti teippausjälki tuskin häiritsee ketään. Ja kun kirjaimet vielä asettaa tällä tavalla nätisti jouluvalolla koristeltuihin heinäseivästikkaisiin (jotka yleensä toimittavat makuuhuoneessamme R:n vaatepuun virkaa), näyttää kokonaisuus minusta aika kivalta.


Kun aloin tehdä toisia kirjaimia, oli tekniikkani jo hieman kehittyneempi ja käytin liitosaineena teipin sijasta kuumaliimaa (ja poltin tietysti yhden sormen). Sen avulla saumoista tuli siistimmat, eikä kirjaimia tarvinnut päällystää millään. Nimikirjaimet ovat pienemmät, A5-kokoiset, ja pääsevät juhlatillassa kunniapaikalle hääparin pöydän yläpuolella olevalle ikkunalaudalle. Pari pompomia seuraksi, niin hyvä tulee!
 

Jos haluat tehdä samanlaiset pahvikirjaimet tai niiden jalostetun version, trendikkäät valokirjaimet, on Krista laatinut niihin hyvän ohjeen. Nimikirjaimet ovat siitä kivoja, että niitä voi käyttää kodin sisustuksessa jo ennen häitä ja fiilistellä tulevia juhlia! Häiden jälkeen ne voi taas palauttaa tutuille paikoilleen kotiin.

Yksinkertaisten pahvikirjainten hinnoista en tiedä, mutta ainakin valokirjaimet ovat kaupasta ostettuina tosi kalliita. Itse tekemällä siis säästää tässä hommassa sievoisen summan.  Luovuuden käyttö on sallitua, ja mikäli pahvinen ulkonäkö ei innosta, voi kirjaimia tuunata oman mielensä mukaan erilaisilla maaleilla, kuviopapereilla tai vaikka kakkupaperilla. Esimerkiksi Elämäni päivä -blogin Marjo teki aikoinaan kirjaimistaan glitterpäällysteiset. Nimikirjaimet ja BAR-teksti eivät myöskään ole mikään ainoa oikea vaihtoehto, vaan palikoilla voi tietysti kirjoittaa ihan mitä tahansa, vaikkapa uuden yhteisen sukunimenne.

Tuleeko teillekin pahvikirjaimia, ja mitä ajattelitte niillä kirjoittaa?
 

sunnuntai 4. helmikuuta 2018

Wedding Garage − käytettyjen hääpukujen koti


Sopivien sattumusten ja R:n myötävaikutuksen ansioista sain tämän viikon perjantai-illaksi mieluisaa hääaheista tekemistä, kun minut kutsuttiin Wedding Garagen uusien tilojen VIP-avajaisiin. VIP-liite sen vuoksi, että näihin pirskeisiin osallistui uuden liiketilan naapureita, yrityksen yhteistyökumppaneita sekä omistajien läheisiä. Varsinaiset yleisöavajaiset järjestetään ystävänpäivänä 14.2., ja sinne ovat tervetulleita aivan kaikki!



Wedding Garage on käytettyjä hääpukuja myyvä liike, joka aloitti toimintansa nimensä mukaisesti jyväskyläläisen kodin autotallissa vuonna 2017. Sittemmin suosio käytettyjä pukuja kohtaan kasvoi niin suureksi, etteivät kymmenet ja kymmenet valkoiset hääunelmat enää mitenkään sopineet 15-neliöiseen tilaan. Niinpä Wedding Garagelle perustettiin uudet toimitilat Kauppakadun yläpäähän, ja eilen lauantaina ensimmäiset asiakkaat ovat jo päässeet sovittamaan mekkoja siellä.

Idea liikkeen perustamiseen syntyi, kun omistaja Maija oli itse menossa naimisiin ja etsi mekkoa häihinsä. Heti pukuliikkeeseen asuttuaan hän sai kuulla olevansa liian isokokoinen, eikä liikkeestä myyjän mukaan löytyisi hänelle mitään. SIIS ANTEEKSI KUINKA!? Kerrassaan upeaa asiakaspalvelua! Juuri tämän jokainen morsian haluaa aivan takuulla kuulla, kun menee jännitys vatsassa kuplien ensimmäistä kertaa kokeilemaan hääpukuja. Olen itsekin kuullut samanlaisen fraasin eräässä kaupassa, eikä se tuntunut kovin kivalta. Wedding Garagen motto onkin, että morsian on aina oikean kokoinen, ja hänelle täytyy löytää sopivankokoinen ja muutenkin kaiken puolin sopiva puku.



Wedding Garagessa on kerrallaan myynnissä n. 150 hääpukua. Suurin osa niistä on hyväkuntoisia käytettyjä mekkoja, mutta joukossa on myös täysin käyttämättömiä yksilöitä. Lisäksi myytävänä on jonkin verran huntuja, kenkiä, sateenvarjoja, vöitä ja laukkuja. Liikkeen vahvuus on se, että siellä voi sovittaa todella erilaisia vaihtoehtoja: merkkejä on yli 20 (esim. Maggie Sottero, Pronovias, Alfred Angelo ja tulevaisuudessa ilmeisesti myös kotimaisten suunnitteijoiden luomuksia), ja siluetteja sekä materiaaleja on monenlaisia. Hinnat eivät päätä huimaa, sillä liikkeen edullisin, Lumikuningatar-nimikkeen saanut puku maksaa vain 190€. Nopealla vilkaisulla näin, että täysin käyttämättömän shampanjanvärisen ja helmikirjaillun Maggie Sotteron häämekon olisi saanut mukaansa hintaan 750€. Myynnissä on myös lyhythelmaisia mekkoja.

Maijan sanoin hänellä on ihan paras työ, koska heillä on maailman parhaat asiakkaat. Tapasin liikkeen kaikki työntekijät perjantaina, ja heistä todellakin välittyi aito kiinnostus asiakasta ja hänen toiveitaan kohtaan. Asiakasta autetaan niin hyvin kuin osataan, ja hyvällä tuurilla morsian löytää yhdellä reissulla puvun lisäksi sopivat asusteet. Saman katon alta saa suositukset myös ompelimoon puvun korjausten tekemiseksi.


Sovitusaika täytyy varata ennakkoon osoitteesta http://weddinggarage.fi/, koska myyjät haluavat keskittää koko huomionsa kerrallaan vain yhteen morsiameen seurueineen. Jyväskylän häämessujen aikaan 17.2. liike on poikkeuksellisesti auki koko päivän ilman ajanvarausta, ja asiakkaat palvellaan saapumisjärjestyksessä. Sovittamaan kannattaa tulla kauempaakin, niin kuin tähän asti on tehty morsiamia kun on käynyt neljältä eri mantereelta ja 12:sta eri maasta. Uusista mekkotulokkaista ilmoitellaan liikkeen Instagram-sivulla.

Hääpuvun kierrätäminen on paitsi budjettiystävällinen ratkaisu, myös ekoteko. Jos sinulla on jo puku, ja haluasit saada sen häiden jälkeen myytyä ilman suurta draamaa ja vaivaa, voit tuoda sen myyntiin Wedding Garagelle. Näin säästyt sovittajien vastaanottamiselta kotonasi (taaskaan ei ole siivottu ja vieraita olisi tulossa...) ja aikataululliselta säätämiseltä ostajakandidaattien kanssa, eikä valtava pukupussi enää vie tilaa vaatekomerossasi. Mekkojen myyntiaika on 2 kuukautta, mutta nopeusennätys puvun siirtymisessä uudelle onnelliselle omistajalle on huimat 3 tuntia.

Perjantai-iltana Kauppakadulla kävelevät saivat hämmästellä ikkunassa hymyilevää ja vilkuttelevaa elävää mallinukkea, joka oli pukeutunut yhteen liikkeessä myytävänä olevaan mekkoon.

Wedding Garagen ystävänpäivä-avaijaisiin voi ilmoittautua sähköpostitse osoitteeseen info@weddinggarage.fi (yksi henkilö/ilmoittautuminen, eli kaikki seurueen jäsenet siis lähettävät oman sähköpostin). Luvassa on klo 1821 mukavaa hääaiheista höpöttelyä, juotavaa ja naposteltavaa sekä hienoja lahjakasseja. Mitä nopeammin ilmoittaudut, sitä hienomman ja kattavamman kassin saat! 

Mielestäni Wedding Garage on käymisen arvoinen paikka kaikille pukua etsiville ja mekkoaan myyville morsiamille. Se on onnellisten hääpukujen koti, jossa on lempeä ja ystävällinen tunnelma. :)



Mainittakoon vielä, että tästä postauksen kirjoittamisesta en ole saanut mitään rahallista tai materiaalista etua (ellei mutamaa lasillista skumppaa ja herkullisia coctail-paloja lasketa). Tällä tekstillä halusin tuoda esille palveluntarjoajan, joka mielestäni tekee hyvää työtä ja jonka asiakaspalveluasenne on kohdallaan.


keskiviikko 31. tammikuuta 2018

Mietinnässä morsiuskimppu

Rustic Montana Wedding with a country-boho theme and loose florals in summery pastel hues
Kuva
Vaikka häiden kukkaostokset kuuluvat pihistyslistalle, aion hankkia morsiuskimppuni kukkakaupasta ja ihan ammattilaisen tekemänä. Useissa viime vuoden häissä parien potrettikuvia koristi kookas, rönsyilevä ja luonnonläheinen kimppu, jossa oli ruunsaasti vihreää. Tällaiset boheemit kimput ovat erittäin kauniita, ja tällä hetkellä myös todella trendikkäitä. Minä en ole kovin boheemi, joten en osaa kuvitella itselleni ihan näin rentoa kimppua. En yleensä muutenkaan pahemmin piittaa trendeistä, ja jo vuosikaudet olen haaveillut tiukkaan sidotusta kimpusta, joka on tällä hetkellä ihan out.

Loose structure but Not too loose
Kuva
Kaikesta epäbohohenkisyydestäni huolimatta minuun on viime aikoina kuin varkain hiipinyt pienoinen eucalyptus-himo. Leikkovihreät ja etenkin eucalyptus ovat tällä hetkellä häämaailmassa kuumista kuuminta tavaraa, ja niillä koristetaan kimppujen lisäksi hääpaikat, illallispöydät ja kutsukortit (kuten Ida's Daydream -blogin Ida kuuluu tehneen!). Kauniiden harmahtavan vihreiden oksien näkeminen kaikkialla on ilmeisesti aiheuttanut sen, että minäkin olen alkanut ajatella morsiuskimppuani (ja ehkä vähän myös kattaussuunnitelmaamme) uudemman kerran. Voisiko siihen ujuttaa muutamia eucalyptuksenoksia..? Ihan vähäsen? Katsotaan, millaiseen ratkaisuun päädyn.

Joskus aikoinaan ajattelin haluavani hääpäiväksi pisaranmallisen kukkapuskan. Sittemmin ajatus on hieman kehittynyt, ja nyt toiveena on pyöreänmallinen iso kimppu. Kukiksi haluaisin ruusua, pionia ja jotain muuta hempeää, kuten neilikkaa ja ehkä hieman harsokukkaa. Värimaailma voisi koostua vaaleanpunaisen eri sävyistä ripauksella valkoista. Olen itse asiassa jo nähnyt kertaalleen aivan täydellisen kimpun: Toisella kaasollani oli sellainen, kun hän meni naimisiin toissakesänä, ja se oli niiiiiin kaunis! Häiden jälkeen ystäväni kuivatti kukat ja asetti ne olohuoneeseen kunniapaikalle, ja siellä olen useaan otteeseen huokaillut niiden perään. Minusta on kiva idea kuivattaa hääkimppu, koska silloin päivästä jää jälleen yksi mukava konkreettinen muisto. Jos kukat alkavat jossain vaiheessa kyllästyttää, ne voi heittää biojätteeseen.


            Ystäväni ihana morsiuskimppu.


Heittokimpuksi suunnittelin alun perin maistraatia varten tekemääni paperikimppua, mutta en ehkä sittenkään raaski luopua siitä. Eräs ystäväni tekee hääpaikkallemme asetelmat luonnonkukista, ja hän voisi samalla tehdä myös heittokimpun. Ainakaan ketään kimppua havittelevaa naista ei sattuisi, kun joukon keskelle tömähtäisi teräväkärkisten paperikukkien sijaan hentoja ja kevyitä luonnonkukkasia. :D

En voi sanoa olevani mikään kukkakauppojen vakioasiakas, ja varsinkin kimppuja ostan todella harvoin. Niinpä olenkin aika hukassa, mitä tulee hääkukkien varaamiseen. Minulla ei ole edes juuri mitään tietoa siitä, millaisen siivun kukat nielaisevat hääbudjetista, joten pitäisi ehkä tehdä kierros liikkeissä ja tiedustella hintoja. Kuulen mieluusti kokemuksia Jyväskylän kukkakaupoista!

sunnuntai 28. tammikuuta 2018

Häämessulippujen voittaja on...


Hyvää sunnuntai-iltaa! Tänään minulla oli jännittävä tehtävä arpoa yhdelle onnelliselle kaksi kappaletta messulippuja Jyväskylän Suomen häämessuille, jotka pidetään 17.2. Paviljongissa. Pidemmittä puheitta mennään suoraan asiaan.

R sai suuren kunnian toimia niin arvonnan virallisena valvojana kuin onnettarenakin. Ihan perinteiseen tyyliin kaikkien osallistujien nimet kirjoitettiin lappusille, jotka taiteltiin ja tipautettiin arvontahattuun


Hattua ravisteltiin hetkonen, että kaikki laput varmasti sekoittuivat keskenään. Tämän jälkeen onnetar tarkasti harkittuaan valitsi yhden lappusen, jonka rumpujen päristessä nosti hatusta. Ja illan voittaja on...


Jonna! Paljon onnea, olet juuri voittanut itsellesi ja kaasollesi ilmaisliput häämessuille! :) Vielä kerran onnea voittajalle ja kiitos kaikille arvontaan osallistuneille! 


Voittajalle on ilmoitettu henkilökohtaisesti.


lauantai 27. tammikuuta 2018

Morsiamen kauneuskalenteri


Oletteko koskaan tavanneet morsianta, joka olisi täysin piittaamaton omasta ulkonäöstään hääpäivänä? Minä en ainakaan ole. Jokaiselle häihin valmistautuvalle kauneus taitaa näytellä jotakin roolia, olipa se sitten päärooli tai sivurooli. Minusta kaikki saavat panostaa päiväänsä ja ulkomuotoonsa ihan sen verran kuin haluavat tai olla panostamatta juuri lainkaan. Kerron nyt kuitenkin omia ajatuksiani kauneuden ja hääpäivän suhteesta. Tänään puhutaan siis täysin turhamaisista asioista, mutta menköön tämän kerran. ;)

Olen arjessa mielestäni aika laiska laittautuja, vaikka meikkaan päivittäin töihin ja teen hiuksillenikin aina jotain. Arkimeikkiini kuuluu meikkivoiteesta ja puuterista koostuva pohjustus, ripsiväri, kulmakynä, valokynä ja aurinkopuuteri. Luomiväriä ja huulipunaa käytän vain juhlissa, ja rajauskynää en tällä hetkellä edes omista. Kampaukseni arkena on yleensä jonkinlainen letti, ponnari tai simppeli nuttura. Myös muu kasvojen- ja hiustenhoitoni on hyvin yksinkertaista: Pesen kasvot Lumenen puhdistusgeelillä ja kuorin muutaman kerran viikossa. Yöksi levitän kasvoille Nivean kosteuttavaa kasvorasvaa. Ehkä puolen vuoden välein vaivaudun tekemään jonkin naamion. Hiukset saavat jos mahdollista vielä vähemmän huomiota, enkä käytä niiden hyvinvoinnin eteen oikeastaan mitään muita tuotteita kuin shampoota ja hoitoainetta. Tukassa on aina väri, mutta värjäystiheys on turhan väljä.

En siis todellakaan ole mikään kauneusasiantuntija, ja rutiineissani olisi varmasti parantamisen varaa. Häät ovatkin loistava (teko)syy nostaa panoksia hiukan. Kauneusbudjettini on koko elämäni ajan ollut hyvin pieni, koska en käy ikinä edes leikkauttamassa tai värjäyttämässä hiuksiani kampaajalla. Tänä keväänä aion nautiskella hieman enemmän, ja morsian-aikani kauneuskalenteri sisältää luultavasti seuraavia asioita.


Kasvohoidot
En ole eläissäni käynyt ensimmäisessäkään kasvohoidossa. Koska olen niin pihi luonne, ajattelin tutustua hoitojen maailmaan ammattiopisto Gradian kosmetologiopiskelijoiden avustuksella. Opiskelijoiden tekemät hoidot ovat ehkä hitaampia kuin kokeneen ammattilaisen, ja opiskelijat joutuvat välillä kysymään apuja opettajiltaan. Moinen ei kumminkaan minua haittaa, koska hinta on huomattavan edullinen.

Ajattelin ottaa kevään ja kesän aikana ehkä kolme kasvohoitoa, joista ensimmäinen voisi olla maaliskuussa, seuraava toukokuussa ja viimeinen kesä-heinäkuun taitteessa. Minulla on punottava sekaiho, ja ohimoilla on valitettavasti aina muutama näppy. Pitää keskustella "hoitosuunnitelmasta" vielä Gradian opettajan kanssa, mutta arvelen klassisen ihopuhdistuksen ainakin olevan tervetullut piristysruiske kasvoilleni.

Kuvahaun tulos haulle face mask
Kuva





















Sokerointi
Sokerointiin tutustuin jo opiskeluaikoina. Ihoni on aika herkkä, ja sheivaaminen aiheuttaa usein kutiamista. Ennen häitä ja häämatkaa aionkin hankkiutua karvoista eroon sokerin avustuksella. Jyväskylässä sokerointeja tehdään monessa paikassa, mutta suurimmat suositukset annan Studio Chillin Johannalle. Sokeri on luonnollinen raaka-aine, ja jälki on ihanan sileä pitkään. Karvat kasvavat takaisin henkilöstä riippuen kolmen viikon tai kuukauden kuluttua, eli hääviikon alussa tehty sokerointi takaa sen, että höylä tarvitsee kaivella esille vasta häämatkan jälkeen. Ihan häitä edeltävänä päivänä sokerointia ei kuitenkaan kannata tehdä, koska sen jälkeen iho punottaa eikä hikoilu ole hyväksi.

Hiukset
Olen normaalielämässä ihan tyytyväinen pitkään, mutta hyvin ohueen tukkaani. Siitä saa tehtyä ne arkikampaukset, joita yleensä teen, ja kiharrettuna tukkaa näyttää olevan huomattavasti enemmän kuin sitä todellisuudessa onkaan. Haaveissani siintelevä kampaus on kuitenkin sen tyyppinen, ettei oma tukkani mitenkään riitä sen aikaansaamiseen. Sovinkin kampaajan kanssa alustavasti, että käymme ennen koekampausta hankkimassa minulle hieman lisähiusta juhlia varten. Ne jäävät häiden jälkeen minulle, joten voin käyttää niitä myös tulevissa juhlissa. Minulla ei ole aikaisempaa kokemusta hiustenpidennyksiä eikä myöskään niiden ostamisesta, joten minusta kampaaja oli tosi reilu lupautuessaan shoppailuavuksi. Tiedän osan hiusjatkeista olevan alkuperältään hieman eettisesti epäilyttäviä, joten pitänee tsekata omaan päähän tulevan tukan olevan lähtöisin suurinpiirtein fiksusta lähteestä.















Kynnet
Kuten on tullut jo muutamaan otteeseen kehuskeltua (heh), sain R:ltä joululahjaksi lahjakortin rakennekynsien laittoon. Tämä on ehkä eniten luksusta kaikista häihin liittyvistä kauneustoimenpiteistäni, koska olisin itse raakannut sen pois hintansa vuoksi. Olen ajatellut laitattaa maltillisen pituiset rakennekynteni noin viikkoa ennen hääpäivää, että ehdin kunnolla tottua niihin. Toivottavasti kynnet pysyvät hyvinä vielä koko häämatkan ajan! Sitten kun ne alkavat mennä huonoon kuntoon, en enää aio huollattaa niitä, vaan annan niiden irtoilla. Jos omat kynnet ovat surkeassa jamassa sen jälkeen, kestän sen kyllä. :D Ja hääthän ovat jo ohi, eli ei enää haittaa!

Varpaiden kynnet saavat tyytyä itse tehtyyn lakkaukseen juhlapäivää edeltävänä iltana. Muutenkin meinaan hoitaa jalat ihan kotikonstein. Sitä ei tule rehellisesti sanottua tehtyä koskaan normaalisti, mutta kenties voisin hieman ryhdistäytyä tulevina kuukausina. Jalat nauttisivat varmasti paljon jo ihan kuorinnastakin. Helpon ja luonnonmukaisen kuorinta-aineen voi sekoittaa kidesokerista ja kookosöljystä tai luonnonjugurtista. Myös kertaalleen keitetyt kahvinporot kuorivat mukavasti.

Kuva
















Ripset
Kaasollani oli pitkään ripsienpidennykset helpottamassa arkeaan, ja ne olivat ihan hirmu kauniit! Jos johonkin tällaiseen kuukausittaiseen hoitoon ryhtyisin, se olisi varmaankin juuri ripset. Sopivanmittaiset ja aidonnäköiset räpsyripset vetävät puoleensa sen verran, että haluan sellaiset silmiäni korostamaan hääpäiväksi. Minulle riittävät kertakäyttöiset ripsitupsut, eli en aio laitattaa pidempään pysyviä räpsyttimiä. Ystävälläni oli häissään ripsitupsuja tuomassa volyymia katseeseen, ja ne näyttivät erittäin hyvältä.


Kuva















Hampaat
R haaveili jokin aika sitten hampaiden valkaisusta ihan hammaslääkärillä, häät taisivat saada hänetkin hieman pohtimaan ulkonäköään. Käynti jäi tekemättä, mutta olemme yhdessä joskus puhuneet valkaisuliuskojen kokeilemisesta. En ole oikein varma, miten hyvää ne hampaille tekevät, mutta tuskin koko purukalusto kuitenkaan tipahtaisi suusta. Kaverini on käyttänyt liuskoja paljon nuorempana, ja hän suositteli Crestin 3D White Whitestripsejä. Voi olla, että ne päätyvät  mielenkiinnosta testaukseen.

Kuva
















Rusketus
Olisihan se toki kiva olla hieman eri sävyä kuin valkoinen hääpuku. Olen todella epäileväinen suihkurusketuksen suhteen, enkä siihen hommaan ainakaan ole ryhtymässä. Minua suorastaan hirvittää, että aine tuhrisi ihanan mekkoni sisuksen! Jos sää suosii alkukesän viikonloppuina, käyn varmaan suojakertoimilla varustettuna ottamassa vähän aurinkoa. Palan herkästi, enkä tosiaankaan halua olla läikikäs tai varsinkaan punainen hääpäivänä. Myös väärissä paikoissa olevat rusketusrajat ovat ikävän näköisiä. Pientä sävyä iholle hankin tarvittaessa itseruskettavilla, joista aikaisempi kokemukseni on melko vähäistä. Olen kuullut suosituksia Sunkissed-nimisistä tuotteista, joita saa ilmeisesti ainakin Sokokselta. Täytynee kokeilla tässä talven aikana, onko niistä mihinkään. Jos ei ole, en ainakaan ole vahingossa oranssi silloin, kun ei pitäisi.

Kiinteytys
Arvioisin, että yli puolet suomalaisista morsiamista käy läpi jonkinlaisen laihdutuskuurin tai kiinteytysoperaation ennen häitä. En ole poikkeus, vaikkei minulla varsinaista häädieettiä olekaan. Tällä hetkellä vietän perinteeksi käynyttä herkutonta tammikuuta eli olen kuukauden herkkulakossa (ja R on tukilakossa), koska olen todennut tämän hyväksi keinoksi katkaista joulun ajan syöpöttelyt kertaheitolla. Yritän tammikuun jälkeenkin katsoa syömisiäni hieman tarkemmin ja rajata herkuttelut yhteen päivään viikossa.

Syksyllä kasvoin muutaman sentin leveyttä sen jälkeen, kun olin hankkinut hääpukuni. Koska puku oli silloin kokoa just eikä melkein, ei pullistumiseen ole oikein varaa. Liikunta- ja ruokavaliotavoitteeni on siis palautua alkutilanteeseen, etten aivan puristuisi mekkooni. Pukuun mahdolliset muokkaukset tehdään touko-kesäkuun aikana, joten siihen mennessä "hääkunto" täytyisi olla toivotunlainen. Ja mikä vaikeinta, sen jälkeen pitäisi onnistua pysymään samoissa mitoissa hääpäivään saakka.

Kuva















Tässä ovat varmaan kaikki kauneudelliset toimenpiteet, jotka aion suurta päivää varten tehdä. Onhan niitä tietysti aika monta, kun ne listaa näin allekain. Mutta toisaalta, olisi arkisiakin kauneudenhoitorutiineita melko paljon, jos niistä kaikista tehtäisiin kooste. En myöskään koe näiden joukossa olevan mitään älytöntä tai suuruudenhullua, ja jos en kävisi teettämässä asioita liikkeissä, tekisin ne itse kotona: lakkaisin kynteni, räpeltäisin toivottomasti ripsinauhan ja -liiman kanssa ja heiluttelisin sheiveriä.




Onko teidän kauneuskalenterissanne samoja asioita, vai onko se ihan toisenlainen? :)

P.S. Olethan muistanut osallistua häämessulippujen arvontaan täällä? Aikaa on huomiseen klo 18 saakka!